Skip to content

Tuntematon Keski-Aasia matkalla kohti kestävää kehitystä

21.03.2012 -
Tuula Yrjölä Ashgabatin moskeijan edessä

Moni tietää Mannerheimin matkustaneen ratsain Keski-Aasian halki Kiinaan, mutta nykypäivän Keski-Aasia on suomalaisille melko tuntematon maailmankolkka. Kuitenkin suora lento vaikkapa Helsingistä Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan kestäisi vain noin 4,5 tuntia. Toistaiseksi Keski-Aasiaan ei Suomesta suoraan pääse, eikä liioin kovin helposti yhdestä Keski-Aasian maasta toiseen.

Suunnitelmat kukoistavasta alueellisesta yhteistyöstä (joka osaltaan tukisi myös Keski-Aasian eteläisen naapurin Afganistanin tilanteen vakauttamista) odottavat toistaiseksi vielä toteutumistaan. Monella muullakin tapaa 20 vuotta sitten Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ovat vielä positiivisen kehityskaaren alkupäässä –  potentiaalia on runsaasti, mutta ratkaisumalleja olisi ensin löydettävä moninaisiin poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen haasteisiin.

Alueen maissa toimii joitakin suomalaisyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä, eniten Kazakstanissa, jossa Suomella on suurlähetystökin. Astanan edustustomme vastaa myös Kirgisiasta. Suhteet Tadzhikistaniin, Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin hoituvat Helsingistä käsin kiertävän suurlähettilään toimesta. Suomen suhteet kaikkiin näihin maihin ovat tiivistymässä. Kazakstanin kohdalla kyse on kaupan kasvusta, muihin neljään maahan kiinnostusta löytyy lähinnä joiltakin erikoisalojen yrityksiltä.

Suhdekehityksen moottorina on ulkoministeriön alueellinen kehitysyhteistyön puiteohjelma, Laajemman Euroopan aloite (Wider Europe Initiative, WEI), jonka perusteella Suomi on lisännyt huomattavasti hanketoimintaa Keski-Aasiassa vuodesta 2009 lähtien. Osana hallituksen vastavalmistunutta kehityspoliittista toimintaohjelmaa, valmisteilla on WEI:lle jatkoa vuodesta 2013 eteenpäin. Odotettavissa on, että toimintaa kohdennetaan entistä enemmän juuri Keski-Aasiaan, ja siellä alueen kahteen köyhimpään maahan Kirgisiaan ja Tadzhikistaniin.

Energia- ja mineraalivarannoiltaan rikas Keski-Aasian alue oli suurvaltojen pelikenttänä jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Venäjän ja brittiläisen imperiumin ”suuri peli” päättyi Keski-Aasian sulauttamiseen osaksi Venäjän keisarikuntaa ja sittemmin Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton perinnöllä on edelleen vahva vaikutus. On kuitenkin väärin yleistää, sillä Keski-Aasian viisi maata eroavat toisistaan monin tavoin.

Kukin maa rakentaa vielä kansallista identiteettiään ja hakee omaa poliittisen vakauden ja talouskasvun tietään. Kansainvälisen yhteisön jäseninä, jotka kaikki kuuluvat sekä YK:hon että Etyjiin, valtioita patistetaan kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota, ja esimerkiksi EU toivoo niiden kansalaisyhteiskuntien kehittyvän.

Tänä päivänä alueella vaikuttavat EU:n ja Venäjän lisäksi mm. Kiina, Yhdysvallat ja Turkki. Kaikkia kiinnostavat Kazakstanin ja Turkmenistanin mittavat öljy- ja maakaasuvarat. Uzbekistan on yksi maailman suurimpia kullan ja uraanin tuottajia. Tadzhikistanilla ja Kirgisialla on hallussaan alueen vesi. Epätasainen luonnonvarojen jakautuminen, erityisesti kiistat Amu Darya ja Syr Darya-jokien veden käytöstä, ovat valitettavasti aiheuttaneet vakavia jännitteitä ylä- ja alajuoksun maiden välillä.

Neuvostoajalla luodut keinotekoiset rajat ja Neuvostoliiton harjoittama hajota ja hallitse -politiikka ovat puolestaan omiaan aiheuttamaan poliittisia jännitteitä maiden välillä ja kansallisten ryhmien välillä niiden sisällä. Maat kärsivät myös mittavista ympäristöongelmista ja ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt niiden ekologiseen tasapainoon – kuivuus, tulvat, maanvyörymät ja maaperän köyhtyminen vaikeuttavat mm. maanviljelystä. Lisäksi alue on maanjäristysherkkää.

Afganistanin tilanne heijastuu Keski-Aasian maihin paitsi epävakautena ja ääri-islamilaisuuden leviämisen pelkona, myös USA:n ja sen liittolaisten tarpeena taata sotilasmateriaalin kuljetusreitit ja tukikohdat Afganistanin lähinaapurustossa. ISAF-joukkojen suunniteltu vetäytyminen Afganistanista vuoden 2014 loppuun mennessä tarjoaa Keski-Aasian maille mahdollisuuden rakentaa sellaista tie- ja muuta infrastruktuuria, joka jatkossa edistää alueellisen kaupan edellytyksiä – jos maat itse tarttuvat tilaisuuteen ja lisäävät keskinäistä kanssakäymistään.

Suomen on tärkeä seurata Keski-Aasian kehitystä. Keski-Aasian maatkin ovat kiinnostuneita vilkastuttamaan suhteitaan Suomeen kaikilla tasoilla. Tämä on hyvä lähtökohta sille, että kannamme oman kortemme kekoon ja tuemme näiden vielä nuorten itsenäisten valtioiden kehitystä kohti kestävää kehitystä ja yleismaailmallisia arvoja.

Tuula Yrjölä
Suomen kiertävä suurlähettiläs Keski-Aasiassa

Ulkoministeriön yhteystiedot

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen yksi vuoden 2012 kampanjoista on Keski-Aasia teemalla ’Lähempänä kuin luulitkaan’. Suurlähettilään blogi avaa kirjoitussarjan, jonka avulla tutustumme tarkemmin Keski-Aasian alueeseen erilaisten ihmisten, tarinoiden ja tapahtumien kautta. Reilun kaupan sertifioimia tuotteita alueelta tulee toistaiseksi vain Kirgisiasta ja Uzbekistanista.  Alueella on enemmänkin tarvetta Reilulle kaupalle pienviljelijöiden ja plantaasien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamiseksi sekä ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Potentiaalisia Reilun kaupan tuotteita alueelta olisivat mm. puuvilla sekä erilaiset hedelmät ja pähkinät.

About these ads
One Comment leave one →
  1. Mimi7 permalink
    02.04.2012 - 10:09

    Myös Afghanistan kuuluu Keski-Aasiaan, sen eteläisimpään osaan – vaikka se poliittisstrategisten seikkojen takia usein väärin mielletään Lähi-Idäksi tai ”arabimaaksi”.
    Jo vähäinen tutustuminen Afghanistanin kulttuuriin kertoo että se on osa Keski- ja Etu-Aasiaa; ruokakulttuuri hyvin samantapaista kuin Intiassa (tosin ei erikoisen tulista) mutta erityyppistä kuin Lähi-Idän ruoka, tosin saanut vaikutteita Iranista; pukeutuminen, varsinkin naisten perinnevaatteet samanlaisia kuin Intiassa (burqaa ei lasketa mukaan), musiikki, kielet, vuoristoinen luonto, karu ilmasto suurimman osan vuodesta etc.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: