Skip to content

Martat ja Reilu kauppa ne yhteen soppii

13.10.2010 -

Tulen ”marttasuvusta”. Mummuni kuului Marttaliittoon, ja äitini ja veljeni vaimo kuuluvat Marttaliittoon. Olen pienestä pitäen ollut mukana marttailloissa ja marttojen retkillä. Marttailtoihin kuului aina ainakin kahvia, piirakkaa ja illan lopuksi arpajaiset. Retkillä kävimme esimerkiksi metsässä sieniä tai marjoja keräämässä tai katselemassa hiidenkirnuja ja muita luonnon hienouksia.

Myös näyttelyitä ja muuta kulttuuria koin marttojen seurassa jo aivan pienestä pitäen. Olin myös lapsille tarkoitetussa marttojen leivontakerhossa ja isompana kävimme äitini kanssa Lahden Marttalassa leipomiskurssilla. Pienenä martat kuuluivat luonnollisella tavalla elämään, kaikennäköistä tehtiin ja mukavaa oli, mutta sen syvemmin en koskaan pohtinut marttojen merkitystä.

Myöhemmin mielikuva martoista on muuttunut. Siihen on luonnollisesti vaikuttanut kasvaminen aikuiseksi ja muutto maalta kaupunkiin ja omaan talouteen. Pienenä sitä ei osannut lainkaan arvostaa äidin marjastus- ja sienestystaitoja tai hillon ja mehun keittämisiä. Myös itse leivottua leipää arvostin aivan liian vähän silloin kun sitä sai joka päivä. Nykyään tämä kaikki on muuttunut minulle paljon tärkeämmäksi.

Sienien, marjojen, kotimehun ja oman kasvimaan antimien arvo on noussut mielessäni huikeasti. Kotiruokaakin arvostaa aivan uudella tavalla, en voi käsittää että lapsena ei koskaan ostettu pakastepizzoja. Ruokaa tehtiin oikeista raaka-aineista. Syötiin perinteisiä suomalaisia ruokia ja perunaa mielin määrin. Nyt jälkeenpäin kun pohtii, niin äitini taitaa olla aikamoinen ”supermartta” .

Martoista minulle tulee ennen kaikkea mieleen sellainen sopivanlainen nuukuus, että kaikki mahdollinen käytetään ja tehdään asiat yksinkertaisesti ja tehokkaasti, vanhoja niksejä hyväksi käyttäen. Olen vieraillut useasti marttojen nettisivuilla hakemassa neuvoja muun muassa ruoanlaittoon ja siivoukseen.

Marttojen vinkit auttavat elämään ekologisemmin ja säästävämmin, ja myös eettisyys on vahvasti mukana. Miten loistavasti Reilu kauppa ja martat sopivatkaan siis yhteen! Marttaliitto on perustettu jo vuonna 1899, aikana jolloin Suomi oli vielä kehitysmaa. Esimerkiksi 1920 ja 30-luvuilla martat opettivat suomalaisia emäntiä ansaitsemaan taskurahaa kanankasvatuksella ja mehiläisten hoidolla (lue lisää marttojen historiasta). Nyt martat ovat osaltaan auttamassa kehitysmaiden perheitä ja jakamassa vinkkejä myös Suomen ulkopuolella, ja se tuo marttaliikkeelle mielestäni aivan uudenlaista arvoa.

Mummultani ja äidiltäni olen tainnut oppia perinteisiä marttojen viisauksia, ja myös arvostukseni ekologisuutta ja eettisyyttä kohtaan sopii marttoihin, joten minun itse asiassa kannattaisi varmaan liittyä Marttaliiton jäseneksi. Martat on pop!

Seuraavan kerran martoilta voi kysyä vinkkejä eettiseen kuluttamiseen ensi lauantaina 16.10. K-citymarketeissa kautta Suomen, kun martat, K-citymarketit ja Reilun kaupan edistämisyhdistys ottavat varaslähdön Reilun kaupan viikkoon (25.–31.10.) ja tekevät yhteistyötä eettisen kuluttamisen puolesta.

Kirjoittaja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen entinen tuoteharjoittelija ja innokas Reilun kaupan tuotteiden kuluttaja Reetta Koskela.


Bookmark and Share

Kommentointi on suljettu.